Mitä harkitsevuus mittaa
Harkitsevuus mittaa sitä väliä, jonka ihminen jättää halun ja teon väliin. Väittämät kysyvät, syöksytkö asioihin suoraan, punnitsetko seuraukset etukäteen ja sanotko sen mikä ensimmäisenä tulee mieleen. Yksikään kohta ei kysy, kävikö päätös lopulta hyvin. Laskuun menee vain se, kuinka suuri osa ajattelusta ehti tapahtua ennen siirtoa.
Fasetti kuuluu tunnollisuuteen, suunnittelun ja loppuun viemisen ulottuvuuteen, mutta ote on löyhä: viiden muun sisaren yhteissummaan yhteys on 0,54, yksi ulottuvuuden kahdesta väljimmästä. Koko testin voimakkain kytkös lähtee tästä fasetista kokonaan muualle ja on miinusmerkkinen: jännityshakuisuuden kanssa miinus 0,57, kaikkien 435 fasettiparin joukossa kuudenneksi vastakkaisin.
Pistemäärä kuvaa asetusta eikä yhtä iltapäivää. Vuokrasopimusta lukee ruokalistaa hitaammin kuka tahansa, luonteesta riippumatta. Asteikko etsii sitä asentoa, johon palaat kun mitään ei ole pelissä, ja asento siirtyy vuosien mukana: kolmestakymmenestä fasetista vain itsekuri liikkuu nuorimman ja vanhimman ryhmämme välillä pidemmälle. Yhden ihmisen sisällä lukema pysyy silti tunnistettavana viikosta toiseen, ja juuri siksi sitä kannattaa lukea asetuksena eikä mielialana.
Tutkimusteksteissä asteikko esiintyy nimellä Deliberation, ja lähityöt kuvaavat samaa maastoa harkitsevana päätöstyylinä impulsiivisen vastakohtana. Sanamuodot tulevat avoimesta IPIP-osiovarannosta Johnsonin julkaisemana laitoksena, eikä niillä ole yhteyttä maksullisiin mittareihin.